Kylässä Holopaisilla

Ystävämme Minna, Timo sekä lapset Sonja (13) ja Sara (6) asuvat Piilaaksossa, lähelleä San Franciscoa. Vierailimme heillä edellisen kerran viisi vuotta sitten ja he ehtivät asustella tässä välissä jo muutaman vuoden Suomessakin, kunnes muuttivat lopullisesti takaisin Californiaan viime kesänä. Me tietenkin järjestelimme reittimme sen mukaan, että pääsisimme vierailemaan myös heillä.
Miksu ja Sara vesileikeissä
Äitienpäiväkakkukahvit

Olimme ajatelleet viettävämme heillä joitakin päiviä lepäämässä, mutta vierailumme venähtikin melkein kahdeksi viikoksi. Tarkoitus oli olla ihan paikallaan ja hoitaa kaikki juoksevat asiat kuntoon (kuten matkajärjestelyt, matkatarinoiden kirjoittamiset ja pyykinpesut), mutta meillä tulikin samalla tehtyä myös muutamien päivien retkiä lähiympäristöön kuten San Franciscoon ja Yosemiten kansallispuistoon. On niin helppoa lähteä retkelle vain pikkureppu selässä.

Heillä on ihanan iso talo amerikan malliin, jossa meille oli oma makuu- ja kylpyhuone. Oli myös mukavaa kokkailla isossa, hyvinvarustetussa keittiössä. Olohuoneitakin on kaksin kappalein. Ja iso piha, missä lapset mahtuivat pelailemaan ja me grillailemaan. Viihdyimme erinomaisesti ja aurinkokin paistoi koko vierailumme ajan.

Lapsille tämä oli paratiisi kaikkine mielettömine leluvalikoimineen, olivat ostaneet koko Toys'r us:sin valikoiman kotiin. Lapsille oli samanikäistä seuraa Sarasta, joka on jo muuten ekaluokalla koulussa. (täällä mennään kouluun 6-vuotiaana). Pojat odottivat aina Saraa koulusta iltapäivällä saadakseen leikkiseuraa ja he leikkivät yhdessä miltei koko illan. Me pääsimme myös tutustumaan Saran kouluun avointen ovien päivänä.

Pojat prinsessan henkivartijoina

Suomalaisten satukirjojen valikoima oli valtaisa. Luimme vähintään 3-5 kirjaa päivässä, vähän niinkuin varastoon, ennenkun taas siirrymme omiin, koko matkan mukana raahautuneisiin, sata kertaa koluttuihin ja jo ihan resuisiksi menneissiin kirjoihin. Myös suomalaiset elokuvat kuten Heinähattu ja vilttitossu olivat lasten mieleen. Vanhemmillekin olisi ollut tarjolla Tuntematonta sotilasta ja Komisario Palmuja, mutta meidän aikamme ei niihin riittänyt. Suurkiitokset Holopaisille sydämellisestä vieraanvaraisuudesta.