Neljän Meksikon viikon jälkeen palasimme vielä kahdeksi viikoksi Usan itärannikolle ennen kotiin paluuta

Neljän Meksikon viikon jälkeen palasimme vielä kahdeksi viikoksi Usan itärannikolle ennen kotiin paluuta.

Lensimme American Airlinesilla Miamin kautta Washingtoniin, josta vuokrasimme auton (tällä kertaa onnisti taas, saimme ihanan maasturin, Chevrolet Trail Blazerin), jotta pääsisimme näppärästi kaiken tavaran kanssa paikasta toiseen. Meillä on jo tässä vaiheessa yksi ylimääräinen kassi matkamuistoja Meksikosta, vaikka heittelimmekin koko Meksikossa olon ajamme kuluneita vaatteitamme roskiin (josta hotellin siivooja aina nosteli niitä takaisin sängyillemme roskiksia tyhjennellessään, luuli kai että ne oli joutunut sinne vahingossa?). Mutta eipä tarvinnut neljään viikkoon pestä pyykkiä kuin kerran! Pidimme samoja vaatteita viimeisen kerran vähän tavallista pidempään, jolloin Miksukin jo kyseli, että voisiko hän vaihtaa vaatteita, kun nämä on niin likaiset, johon Tero ilkikurisesti vastasi, että nytkö jo, vastahan sinä viime viikolla vaihdoit puhtaat vaatteet (?), johon Miksu taas vakavana että; enpäs, silloin vaihdoin vain puseron!

Lento Amerikkaan oli ongelmia täynnä. Miamissa jouduimme odottamaan koneessa tunnin, kun koneen laskuportaiden sähkölaite ei toiminut, jolloin myöhästyimme seuraavasta koneesta ja jouduimme odottamaan korvaavan lennon järjestelyä jonossa niin kauan, että seuraavaan koneeseen tulikin sitten kiire. Olimme todella nälkäisiä ja äreitä, kun emme olleet saaneet mitään ruokaa aamupalan jälkeen, American Airlines on halpayhtiö, jossa ei tarjota ruokaa ja Amerikkaan ei voi ottaa omia eväitäkään, kun sinne ei saa tuoda mitään elintarvikkeita. Kaiken lisäksi jouduimme tehoturvatarkastukseen (meidän piti mm. mennä sellaiseen lasikaappiin, joka suikutteli ilmaa päällemme, niin että vaatteet vain hulmusi, yritti pöllyttää räjähdysainejäämiä vaatteistamme) ja kaikki tavaramme pengottiin. Ja tämähän kesti. Ehdimme onneksi koneeseen. Wahingtonissa saatuamme tavarat hihnalta, seitsämästä repusta kolme oli kastunut, ilmeisesti Floridassa olevassa vesisateessa, ja lasten kirjat, palapelit ja Pokemonkortit olivat märkiä. Lentoyhtiön mukaan he olivat vastuussa vain vaatteista ja kengistä! Tässä vaiheessa olimme jo todella raivona.

Kaikkialla se ei ole itsestäänselvyys

Täällä Amerikassa nuo turvatarkastukset ovat todella omaa luokkaansa. Tullissa meistä otettiin sormenjäljet sekä valokuva ja mennessämme jonnekin nähtävyydelle, on edessä aina ensin tavaroiden läpivalaisu ja turvatarkastus. Jopa postipaketit läpivalaistaan ja me jouduimme Houstinissa lähetellessämme paketteja kotiin, purkamaan ne, koska olimme teipanneet ne mustalla teipillä, kun täällä paketit saa teipata ainoastaan läpinäkyvällä teipillä. Pojille olemme selvittäneet, että täällä noita turvatarkastuksia tehdään terroristien vuoksi. Heille tuo terroristi sana on ylivoimainen muistaa, joten he ovat ruvenneet puhumaan Tero-rististä.

American Airlinesin tiskillä kestää